En usko, ellen näe

Pastori Heini Kesti

Miten helppo sinun on uskoa jonkun toisen kertomaan tapahtumaan? Olen huomannut, että joskus toisens on vaikea uskoa sanojani. Pitää esittää todisteita, ennen kuin toinen ymmärtää, mistä on kysymys.

Kun Jeesus nousi kuolleista, opetuslasten oli vaikea uskoa tapahtumaa todeksi. He kuulivat naisten kertomukset, mutta heidän oli vaikea uskoa naisten puheita. Vaikka Jeesus itse ilmestyi opetuslapsille, he luulivat näkevänsä aaveen. Heistä Jeesus teki hänen ylösnousemuksensa todistajia ja lähetti heidät kertomaan todistusta kaikkeen maailmaan. Nyt me, länsimaiset ihmiset saamme uskoa heidän kertomuksensa tähden.

Riparilla isonen puhui iltahartaudessa, kuinka vaikeaa papin työ on kertoa nuorille Jumalasta ja Jeesuksesta. Hänen mielestään nuorille on todisteltu maailman syntyä tyhjästä ilman Jumalan vaikutusta, ja nyt pappi kertoo Jumalasta. Miten helppo sinun on uskoa Jeesuksen ylösnousemukseen? Mitä todisteita odotat, jotta voisit uskoa?

Ensimmäisten todistajien tehtävä oli toisaalta helpompi, koska Jeesus oli fyysisesti ilmestynyt heille: he näkivät hänet, saivat koskea häntä ja näkivät, kun hän söi. Heitä oli myös useita samaan aikaan todistamassa Jeesuksen kuolemaa ja ylösnousemusta.

Mitä meille jää todistukseksi Jeesuksesta? Voimme ottaa selvää Jeesuksesta historiallisesti: kuka hän oikeasti oli ja miten itse häneen suhtaudun. Voimme kuunnella muiden kertomuksia ja oppia, että Jeesus on todella merkittävä asia tänäänkin monen ihmisen elämässä. Ja useat kertovat, että Jeesus on muuttanut heidän elämänsä, ja että heillä on henkilökohtainen suhde Jeesukseen. Jeesukseen uskovia on kaikissa yhteiskuntaluokissa, tiedemiehissä ja lääkäreissä. Miten minä suhtaudun häneen?

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Paratiisin puu

Hellevi Estama, kesäteologi Miksi Jumala loi kielletyn hedelmäpuun paratiisiin, jos Hän ei halunnut, että Aatami ja Eeva syövät sen hedelmiä? Paratiisin puutarha olisi vankila ilman hyvän- ja pahantiedon puuta. Jos olet talossa, jossa ei ole ovea, sinut on lukittu, etkä pääse pois. Elät, mutta et elä vapaana. Ovi antaa vapauden valita, oletko talossa vai menetkö ulos. Paratiisi oli täydellinen. Siellä oli kaikkea, mitä koskaan kuvitella saattoi, ja kaikkea, mitä ihminen tarvitsi. Siellä oli tuhansia puita, joista saattoi valita vapaasti syötävää, ja vain yksi, jota he eivät voineet saada. Tuon yhden ainoan kielletyn puun olemassaolo antoi vapauden valita. Puuta kutsutaan hyvän- ja pahantiedon puuksi. Kaikki puutarhassa oli hyvää, he tiesivät vain kaiken hyvän. Luomiskertomuksessa Jumala loi kaiken ja näki, että se oli hyvää. Tietääkseen mitä paha on, Aatamilla ja Eevalla täytyi olla säännöt. Jumalan ainoa käsky oli: älä syö tuosta puusta. Jumala ei koskaan sanonut, että syömällä tuosta

Lue lisää »

Äidin rukous

Tiedottaja Maija Hagberg Kaappikristityn tunnustus: rukoilen joka yö lapseni puolesta. Lapsuudessani iltarukous oli ainoa arjen uskonnollinen tapa, jonka oma äitini minulle siirsi. Aloin noudattamaan perinnettä heti äidiksi tulemisen alkushokin jälkeen, siis päästyämme lapsen kanssa sairaalasta kotiin puolitoista vuorokautta hänen syntymänsä jälkeen. Kuluneen lähes kuuden vuoden aikana rukouksesta on muodostunut osittain tottumukseen, mutta pohjimmiltaan tarpeeseen perustuva rutiini. En valvo, onko lapsellani joka aamu puhtaat sukat jalassa, mutta öisin aina ennen nukahtamista kiitän ja pyydän. Kiitän, koska lapseni on olemassa ja hän on saanut kehittyä ja kasvaa. Pyydän, koska en voi olla varma lapseni tulevaisuuden hyvinvoinnista ja turvallisuudesta. Rukouksessa yhdistyvät ne sydämen asiat, joita en pysty joka hetki tietoisesti käsittelemään: rakkaus, pelko, ilo, suru, usko, epäusko. Maailmassa, ihmisissä, heikkoudet ja kärsimys voivat ilmetä uskomattoman pahoina tekoina. Miten

Lue lisää »

Kuoleman varjon mailta

Kanttori Laura Alasaarela Opiskeluvuosina työskentelin taksinkuljettajana. Silloin vietin useita jouluja yövuorossa taksin ratissa valvoen ja yön juhlijoita kyyditen. Noista jouluista on jäänyt syvälle sydämeen kokemus siitä, kuinka monille kyydissäni istuneille joulu teki niin kipeää, että sitä kipua yritettiin päästä pakoon ravintoloiden humuun ja alkoholin tuomaan lohtuun. Suomalainen, perinteinen joulu on usein mielikuvissamme tiiviisti perheen kesken vietettävä, idyllinen juhla. Tämän kuvaston keskellä yksinäisyys ja osattomuus voivat korostua niin, että sattuu. Myöhemmin olen kokenut joulun kipeyden itsekin. Usein olen palannut riemullisten joululaulujen ja juhlan keskeltä kotiin, johon ei ole tänäkään vuonna tuntunut oikein joulu tulevan. On puuttunut pienten jalkojen tepsutus, nauru ja kärsimätön joulupukin odotus. Kahden aikuisen perheen joulukin on juhla, mutta erilainen kuin se, millaisesta olen haaveillut. Mutta sitten tuli se joulu, kun minä sainkin olla Marian paikall

Lue lisää »

Sana viikoksi

Hae tästä blogista