Siirry pääsisältöön

Äärimmäisyyksien keskellä

 

Sanna Kierivaara
sairaalapappi

Me puhumme enimmäkseen pohjimmiltaan itsestämme, silloinkin, kun luulemme puhuvamme toisista. Sijoitamme toisiin ihmisiin meille liian vaikeita tai käsittämättömiä tunteita ja kokemuksia. Usein on niin, että mitä kiihtyneemmin puhumme toisista ihmisistä, sitä syvempi on oma tiedostamattomuutemme siitä, mistä itsestämme huomaamattamme koitamme kertoa ja toivomme tulevamme ymmärretyiksi.

 Meidän on hyvä puhua toisille ääneen. Toinen ihminen voi toimia meille peilinä. Jos puhuessamme kuuntelemme, saatamme havaita peilaamamme kuvan ja tunnistaa itseämme paremmin. Tätäkin taitoa voimme harjoitella.

 Me emme koskaan tunnista ja tiedosta itseämme kokonaan. Toisista puhumattakaan. Tähän rajallisuuteen meidän on tyytyminen. Tiedostamaton vaikuttaa meissä ja saa meidät monet kerrat kummastelemaan omaa ja toisten käytöstä. Tiedostamattamme välttelemme sitä, mitä pelkäämme ja myös sitä, mitä ihailemme, mutta emme voi itsessämme kohdata ja koittaa ottaa haltuun, vaan tietämättämme kätkemme saamamme lahjat.

 Mielemme tiedostamaton risteää ’yhteisen kätkeytyvän’ kanssa. Moni meistä kutsuu sitä jumalan eri nimillä. Yhteinen tiedostamaton yhdistää meitä toisiimme ja koko luomakuntaan. Se auttaa meitä löytämään itseämme ja tulemaan tietoisemmaksi.

 Ihmettelemme elämässä olevaa kärsimystä ja rakkautta. Kuinka äärimmäiset asiat voivat olla yhtä aikaa olemassa. Helvettiä katsellessa saatamme unohtaa taivaan ja toisinpäin. Taiteilemme äärimmäisyyksien keskellä koittaen nähdä laidasta laitaan keskiväliä unohtamatta. Parhaimmillaan näemme kärsimyksen ja pidämme kiinni rakkaudesta.

Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Sota, synti ja Kristus

  Jan Pohjonen seurakunta- ja oppilaitospastori Kohta vuoden kestänyt hyökkäyssota Ukrainassa on ollut kaikille sitä seuranneille järkytys. Sotakentillä ihmisessä pääsevät valloilleen ne ihmisyyden pimeimmät puolet, joiden olemassaolon olemme halunneet unohtaa. Vaikka nykyihminen kyllä viihtyy väkivaltaviihteen parissa, haluaa hän kyetä vaihtamaan kanavaa, kun pelottaa liikaa. Oikean sodan ja kärsimyksen kanssa tämä ei kuitenkaan onnistu. Sodan kauheudet eivät jää järkyttävyydestään huolimatta kristinuskon kielen tavoittamattomiin. Viha ja viattomiin kohdistuva väkivalta on syntiä, rikos Jumalaa ja lähimmäistä vastaan. Syy pahan taustalla taas on lankeaminen syntiin, mikä on särkenyt yhteytemme niin Jumalaan, lähimmäiseen kuin itseemme. Rovaniemen kirkon fresko on maalattu meille varoitukseksi siitä syntisyydestä, joka ihmiskuntaa vaivaa. Vaikka freskoon ei ole maalattu kivääreitä tai tankkeja, freskon oikeassa laidassa ihmisen sisäinen pahuus on saanut ihmiskunnan kääntymään itseä
Lähetä kommentti
Lue lisää

Iloiset Musikantit

Terhi Ämmälä ”On musikantti Terhi täällä. On musikantti Terhi täällä. On Terhi tullut soittamaan humppa humppa hei!” Tällä iloisella tervetulolaululla alkaa jokainen Iloisten Musikanttien ryhmä. Laulu on erittäin tärkeä. Ei puhettakaan, että se jätettäisiin joskus pois. Jokainen toivotetaan vuorotellen omalla nimellä tervetulleeksi. Jokaisen kohdalla laulu lauletaan yhtä suurella ilolla ja antaumuksella. Kaikki ovat tervetulleita. Nimi on tärkeä. Kun ihmistä kutsutaan nimeltä, hän tietää olevansa tervetullut ja hyväksytty. Hän tietää, että tarkoitetaan juuri häntä. Hän tietää olevansa osa ryhmää. Sunnuntaina kirkossa luettiin kertomus Sakkeuksesta. Sakkeuksella oli elämässä päällisin puolin kaikki hyvin. Hänellä oli valtaa, rahaa ja omaisuutta. Sakkeus ei kuitenkaan ollut onnellinen. Hän oli ulkopuolinen omasta yhteisöstään. Eräänä päivänä kiertävä opettaja Jeesus tuli hänen kaupunkiinsa. Sakkeus oli kuullut Jeesuksesta ja tahtoi nähdä hänet. Ehkä hän oli kuullut, miten Jeesus oli niid
Lähetä kommentti
Lue lisää

Katumuksen ABC

  Sairaalapastori Susanna Sirviö Tuhkakeskiviikko. Siitä alkaa paastonaika, suuri paasto, joka kestää 40 päivää aina pääsiäiseen asti. Kirkossamme on perinteenä viettää iltakirkkoa tuhkakeskiviikkona. Siellä ihminen voi tulla papin luo hakemaan tuhkaristin otsaansa merkkinä katumuksesta ja parannuksesta. Katumus. Tuntuu pahalta tai vaivaa mieltä jokin asia, jonka on tehnyt, sanonut tai ajatellut. Sen toivoisi saavansa tekemättömäksi tai tuntuu, että pitäisi pyytää anteeksi. Kristillisessä perinteessä kaduttavista asioista on usein puhuttu syntinä. Synti on jotain, joka vie ihmistä kauemmaksi Jumalasta, rikkoo vastoin Jumalaa, toisia ihmisiä ja itseä. Synti ei kuitenkaan ole ihmisen yksittäisiä tekoja, vaan paremminkin asenne suhteessa Jumalaan, lähimmäisiin ja itseensä. Syyllisyys. Liittyy niihin asioihin, joissa kokee tehneensä väärin tai jättänyt tekemättä oikein. Syyllisyys voi helpottua, kun myöntää tehneensä väärin, pyytää anteeksi ja saa anteeksi. Joskus syyllisyyden tuntees
Lähetä kommentti
Lue lisää