Siirry pääsisältöön

Hoosianna!

 

Tarja Alakörkkö-Perkkiö
kanttori

Tulevana sunnuntaina lauletaan Hoosiannaa ympäri Suomen. Monien, myös minun, todellinen joulun odotus alkaa juuri tuosta kyseisestä virrestä. Niinäkin vuosina, kun en ole ollut töissä soittamassa ja laulamassa, on ollut tarpeen kuulla Hoosianna joko radiosta tai televisiosta, ilman sitä ei ole päässyt joulun odotuksen tunnelmaan.

Adventin aikana kokoonnumme myös Kauneimmat joululaulut -tapahtumiin ympäri omaa seurakuntaamme. On suunnaton ilo seurata, miten joululaulutapahtumat keräävät ihmisiä laulamaan yhdessä. Laulujen voima on ihmeellinen! Niillä virittäydytään tunnelmaan.

Lasteni ollessa pieniä meillekin osui joulupukin kanssa yhtenä vuonna sopiva aikataulu, ja valkoparta tiedusteli viisivuotiaalta lapseltani mieluisinta lahjaa. Kirkkain sinisin silmin lapseni katsoi joulupukkia ja vastasi: ”Joulun paras lahja on, kun Jeesus-lapsi syntyi”. Äidin silmä kostui, kostuu vieläkin vastauksesta, joka lienee peräisin tutusta laulusta Joulupuu on rakennettu. Samainen lapsi kulki eräänä ensimmäisenä adventtina pitkin kaupunkimme keskustaa laulaen: ”Hoosianna, Daavidin poika, kiitetty olkoon hän”. Aamulla olimme laulaneet tuota yhdessä televisiojumalanpalveluksen mukana.

Näissä kahdessa esimerkissä näkyy musiikin voima. Pienen lapsenkin mieleen jää laulujen avulla tärkein sanoma. Musiikki on meille annettu lahja. On tärkeää saada toteuttaa lahjaamme omin tavoin ja tyylein tavoittaaksemme tärkeintä sanomaa. Vuosien tauon jälkeen saamme taas kokoontua yhteen laulamaan ja riemuitsemaan joulun sanomasta yhdessä laulaen tai konsertteja kuunnellen. Toivottavasti jokainen löytää tarjonnasta itseään puhuttelevan tyylin kuulla adventin ilosanomaa. Nähdäänhän tapahtumissamme!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kuoleman varjon mailta

  Kanttori Laura Alasaarela Opiskeluvuosina työskentelin taksinkuljettajana. Silloin vietin useita jouluja yövuorossa taksin ratissa valvoen ja yön juhlijoita kyyditen. Noista jouluista on jäänyt syvälle sydämeen kokemus siitä, kuinka monille kyydissäni istuneille joulu teki niin kipeää, että sitä kipua yritettiin päästä pakoon ravintoloiden humuun ja alkoholin tuomaan lohtuun. Suomalainen, perinteinen joulu on usein mielikuvissamme tiiviisti perheen kesken vietettävä, idyllinen juhla. Tämän kuvaston keskellä yksinäisyys ja osattomuus voivat korostua niin, että sattuu. Myöhemmin olen kokenut joulun kipeyden itsekin. Usein olen palannut riemullisten joululaulujen ja juhlan keskeltä kotiin, johon ei ole tänäkään vuonna tuntunut oikein joulu tulevan. On puuttunut pienten jalkojen tepsutus, nauru ja kärsimätön joulupukin odotus. Kahden aikuisen perheen joulukin on juhla, mutta erilainen kuin se, millaisesta olen haaveillut. Mutta sitten tuli se joulu, kun minä sainkin olla Marian paikall

Hyvän toivotus

Sairaalapappi Sanna Kierivaara: Mitä vaikeampaa on uskoa hyvään, sitä tärkeämpää siihen olisi uskoa. Toivon menettäminen johtaa epätoivon aiheuttamaan lamaannukseen ja tilanteen kurjistumiseen. Kautta kärsivän maailman historian ihmiskunnalla on ollut tahtoa uskoa rakkauteen ja tavoitella hyvää. Se on auttanut selviytymään vaikeista ajoista. Pääsiäisen pyhäpäivät kertovat elämään kuuluvasta kärsimyksestä ja kuolemasta sekä ylösnousemuksen ihmeestä. Luonnon kiertokulussa kevät herättelee jäähän kätkeytyneen elämän. Myös ihmisen elämässä asioita loppuu ja alkaa. Menettäminen ja luopuminen aiheuttaa meissä raskaita tunteita, joita tekee mieli torjua. Tunteiden tunnistaminen ja läpieläminen auttaa luopumaan ja tuo tilaa uudelle. Surematon suru voi koteloitua katkeruudeksi ja vihaksi tai muuttua masennukseksi. Raamatussa kerrotaan, miten naiset pääsiäisaamuna menivät Jeesuksen haudalle. He lähtivät kohtaamaan menetystä. He viipyivät luopumisen tuskassa tietämättä, mitä oli vastassa. He halu

Rakkaudella kohtaaminen

Viestinnän asiantuntija Susanna Karila: Tulevana sunnuntaina on kirkkovuoden aiheena: ”Kadonnut ja jälleen löytynyt - Jumala on armollinen Isä. Hän etsii eksyneitä, kutsuu syntisiä ja antaa synnit anteeksi. Taivaassa iloitaan jokaisesta kadonneesta, joka on löytynyt.”  Olen kuullut, että moni haluaisi tulla mukaan seurakunnan toimintaan, mutta kokee kirkon sulkevaksi yhteisöksi. On todella harmillista kuulla tällaista. Ajattelen, että Kristuksen seuraajina kaikkien seurakunnassa toimivien, palvelevien ja aktiivisesti käyvien tulisi nimenomaan kutsua uusia ihmisiä mukaan ja kohdata heidät ilolla. ”Mahtavaa, että juuri sinä tulit tänne tänään!” Jeesus oli rakkaudellinen esimerkki siitä, että hän ei kääntänyt ketään pois luotaan. Jeesus kutsui kaikkia seuraamaan itseään, myös heikompiosaisia ja aterioi heidän kanssaan.  ”Tämän nähdessään fariseukset sanoivat Jeesuksen opetuslapsille: »Kuinka teidän opettajanne syö yhdessä publikaanien ja muiden syntisten kanssa!» Jeesus kuuli sen ja sanoi