Siirry pääsisältöön

Tekstit

Jeesus matkaoppaana

Susanna Karila, viestinnän asiantuntija   Lapsen usko ja äidin opettama iltarukous on kantanut minua tähän päivään saakka. Vaikkakin toki nuoruuden kuohuissa lapsuuden opit vähän välillä haalistuivatkin mielestä. Aikuisiällä taas kiinnostuin elämän suurista kysymyksistä ja tulin tietoiseksi elämän rajallisuudesta. Me emme ole täällä loputtomiin ja siksi onkin tärkeää, miten vietämme sen matkan ja kuka toimii matkamme oppaana. Paras matkaopas elämässämme on tietenkin Jeesus. Hän luo meihin uskoa vaikeuksien keskellä, antaa meille toivoa tulevasta ja opettaa rakastamaan lähimmäistään. Jeesus toimi myös edesmenneen isoisäni oppaana hänen elämänsä loppuun asti. Papallani oli ajatus siitä, ettei kaikki pääty kuolemaan. Häntä ei pelottanut siirtyä ajasta iäisyyteen, koska ajatteli kaikkien rakkaiden olevan häntä vastassa hetken koittaessa. Hänen kauniit ajatuksensa lämmittävät vieläkin mieltäni.   Toki meistä kukaan ei voi täysin tietää miten asiat etenevät kuoleman jälkeen. Voimm
Lähetä kommentti
Lue lisää »
Uusimmat tekstit

Luotettava todistaja pelastaa ihmishenkiä

Osku Eeronheimo, kesäteologi Sananlaskujen kirjan teksti sanoo seuraavaa: ”Luotettava todistaja pelastaa ihmishenkiä, / valehtelija johtaa oikeuden harhaan”.  Omasta mielestäni tämän on varsin mielenkiintoinen huomautus, ei sen tähden, että se muistuttaisi ihmistä puhumaan totta, vaan sen tähden, että se muistuttaa periaatteiden tärkeydestä. Kristityn tulisi omassa toiminnassaan toimia sen rakkauden lähettiläänä, jonka Jumala toi maan päälle Sanassaan. Toiselle tulee tehdä, niin kuin toivoo itselleen tehtävän. Tämä kultainen sääntö ei kuitenkaan ole kehotus vain kristityille, vaan se voidaan nähdä yleismaailmallisena moraalisena velvoitteena. Ihminen, joka elää Jumalan yhteydessä sekä ihminen, joka elää Hänestä irrallaan, nojaavat suurimman osan jokapäiväisestä päätöksenteostaan intuitiivisiin, ei-tiedostettuihin vaistoihin. Ihmisen omatunto ja sisäinen moraali kertovat hänelle, milloin on tullut tehtyä väärin. Näin tapahtuu myös tapauksessa, jossa ihminen yrittää järkensä avulla oike
Lähetä kommentti
Lue lisää »

Urhea varpunen

Lapsityönohjaaja Seija Luomaranta Kirjailija Ivan Turgenev kuvaa lyhyessä novellissaan tapahtumaa kotinsa puutarhassa. Hän kulkee koiransa kanssa pitkin lehtikujaa ja huomaa pesästä pudonneen varpusenpojan, jolla on keltainen nokka ja päässä hienoja untuvia.   Koira lähestyy hitaasti varpusenpoikasta. Silloin emovarpunen syöksähtää alas läheisestä puusta ja pudottautuu raskaasti kuin kivi suoraan koiran eteen. Emo hypähtää pari kertaa kohti koiran avonaista ja terävähampaista kitaa.   Varpunen oli syöksynyt esiin pelastaakseen poikasensa. Se asettui koiran tielle pientä varjellakseen, mutta koko sen ruumis vapisi kauhusta ja sen ääni oli käheä ja hurja epätoivosta. Sehän oli valmis uhraamaan itsensä, henkensä. Voima, joka oli varpusemon tahtoa väkevämpi, pakotti sen alas turvallisesta puusta. Koira pysähtyi ja peräytyi pari askelta. Sekin aavisti tämän voiman.   Turgenjevin sanoin: Rakkaus on voimakkaampi kuin kuolema ja kuoleman pelko. Ainoastaan siinä ja sen avulla, rakkaudessa, säil
Lähetä kommentti
Lue lisää »

Lähimmäinen

  Markku Kukkonen, johtava diakoni. Viime sunnuntaina vietimme lähimmäisen päivää. Jeesus oli elämällään ja opetuksellaan esimerkki lähimmäisenrakkaudesta. Jokainen ihminen on lähimmäisemme ja on Jumalan kuvana kaiken rakkauden ja hyvän kohtelun arvoinen. Jeesus vertasi itseään kärsivään lähimmäiseen. Kuvauksessa viimeiseltä tuomiolla meiltä kysytään, miten olemme kohdanneet kärsivän lähimmäisen, (Matt. 24: 27-51.) Suomalaiseen ajatteluun on kuulunut, että pulaan joutuneita pitää auttaa. Sodassa aseveljiä ei jätetty tiukassakaan paikassa. Heikompaa ei jätetä. Tästä kertoo monimuotoinen lähimmäisen rakkauden historia, jonka yhtenä oksana on kirkon ja järjestöjen tekemä diakoniatyö. Tärkeä osa turvallisuutta on se, että on tietoisuus siitä, että minusta pidetään huolta. Koko hyvinvointivaltiomme kantava ajatus on juuri tässä. Valtio on myös lähimmäinen, joka pitää huolta kansalaisistaan. Äiti Teresa oli legenda rakkaudesta jo eläessään. Tässä joitakin hänen ajatuksia Minun on jano – kirj
Lähetä kommentti
Lue lisää »

Toivoa toiminnasta

Lapsi- ja perhetyön pastori Elina Rask-Litendahl. Emeritusarkkipiispa Mikko Juva kirjoitti Kotiliesi-lehdessä 1/1984: ” Jos me häikäilemättä ja ahnehtien käytämme tuhlaten rajallisia luonnonvarojamme välittämättä siitä, miten ympäristömme käy, perivät jälkeläistemme ylisuuret joukot liian ahtaan elintilan ja ennen kokemattoman kärsimyksen ajan. (--) Jos alamme korjata jälkiämme, puhdistaa ympäristöämme ja jakaa maapallon rikkauksia tasapuolisesti kaikille, voivat rauha, työ ja oikeudenmukaisuus, nämä ihmiselämän siunaukset, taas alkaa kasvaa ja kukoistaa keskellämme. Ei Jumala ole jättänyt ihmisiä sokean kohtalon tai mielettömän sattuman varaan. (--) Meidän valinnoistamme riippuu, toteutuvatko hyvät vai pahat ennustukset. ”  Maailma on muuttunut sitten vuoden 1984. Nykyään on helpompaa tehdä ympäristöystävällisiä valintoja kuin lapsuudessani. Lait ovat ilahduttavasti kehittyneet. Mutta kulutus on samalla kiihtynyt ja luomakunnan tila on entistä hälyttävämpi. Ja siinä, missä 39 vuotta
Lähetä kommentti
Lue lisää »

Näetkö kurkihirren?

Kari Yliräisänen, rovasti.    Sana kertoo kahdesta rukoilijasta temppelissä. Etupenkin istuja kiitti Jumalaa hyveellisestä elämästään: ”Kiitos, etten ole sellainen kuin muut ihmiset, rosvot, huijarit, huorintekijät enkä talousrikollinen, niin kuin tuo veronkerääjä (publikaani).” Silmät alas luotuina takapenkin ahdistunut läimäytti kädellä rintaansa ja parahti:”Jumala ole minulle syntiselle armollinen!”   Ensimmäinen keskittyi itseensä, omaan eettiseen erinomaisuuteensa ja paremmuuteensa toisiin nähden. Toinen oli tiedostanut elämänsä ristiriidat ja raadollisuuden. Etupenkkiläinen oli tullut itselleen riittäväksi ja toista ihmistä halveksivaksi. Itseriittoisuus vääristää ihmisen todellisuudentajun.   Tämänhetkinen yhteiskunnallinen keskustelu jakaa ihmisiä ja ihmisryhmiä hyviksiin ja pahiksiin. On tultu kovin itselleen riittäviksi. Puolin ja toisin esitetään perusteltuja argumentteja. Niitä ei kuitenkaan kuulla tai haluta kuulla oikein eikä suostuta yhdessä etsimään totuutta. Paha p
Lähetä kommentti
Lue lisää »

Luonnon voima

Netta Kolistaja, kesänuorisotyönohjaaja Haluan jakaa ajatuksiani luonnon ja luomakunnan kauneudesta ja sen voimasta. Luonnossa voi kokea voimakasta iloa, rauhaa sekä pyhyyttä. Luonnolle täytyy avautua ja se täytyy päästää sisään. Luonto on paikka Jumalan kohtaamiselle. Luonto ja erityisesti metsät ovat täynnä merkityksiä ja sielun maisemia. Luonto ja sen voimavarat voivat aiheuttaa monille myös ahdistuneisuutta, mutta tämä kirjoitus lähtee liikkeelle yhteenkuuluvuudesta ja rakkaudesta luomakuntaan. Kuvittele hetkeksi itsesi metsään. Kuule miten tuuli humisee puiden latvoissa, kuinka korkeat puut kurottelevat kohti taivasta. Kuvittele kaikki metsän raikkaat tuoksut, kuinka aurinko valaisee ja lämmittää metsän. Pelkästään jo metsän kuvitteleminen mielessä voi rauhoittaa ja tehdä tilaa kiireiseen mieleen. Kun elämä käy liian hektiseksi, ota aikaa itsellesi ja luonnolle. Luonnolla on parantavia ja eheyttäviä voimia. Mikset ottaisi niistä iloa irti jo tämän viikon aikana? Luomakunnan kauneu
Lähetä kommentti
Lue lisää »