Siirry pääsisältöön

Tekstit

Ei tietämisen tuska ja lohtu

  Sanna Kierivaara sairaalapappi Me haluaisimme niin kovasti tietää, että joskus luulemme tietävämme uskomisen asioitakin. Ihmisten muinoin kirjoittamista teksteistä ja laatimista lauseista saattaa tulla meille muuttumattomia totuuksia ja tuntuu vaaralliselta kyseenalaistaa niitä. Mieliimme sisäistyneiden säädösten haastaminen horjuttaa rauhaamme. Uskonyhteisöt antavat turvallisuuden tunnetta tarjoamalla luovuttamattomia totuuksia, jotka tuottavat mieltä kantavia rakenteita ja turvavalleja hallitsemattomaan maailmaan. Harhainen käsitys totuuden omistamisesta aiheuttaa kuitenkin väistämättä konflikteja ja heikentää aitoa syvää vuorovaikutusta. Me elämme kukin enemmän tai vähemmän mielikuvien pohjalta. Mielemme maailmasta on muotoutunut oma todellisuutemme, jonka läpi ulkoinen todellisuus siivilöityy. Sisäistä maailmaamme haastavat erityisesti toisten ihmisten todellisuudet. Kohtaamisissa meillä on mahdollisuus löytää kohti yhteisempää jaettua todellisuutta. Meille on luontaista kokea ol
Uusimmat tekstit

Hoosianna!

  Tarja Alakörkkö-Perkkiö kanttori Tulevana sunnuntaina lauletaan Hoosiannaa ympäri Suomen. Monien, myös minun, todellinen joulun odotus alkaa juuri tuosta kyseisestä virrestä. Niinäkin vuosina, kun en ole ollut töissä soittamassa ja laulamassa, on ollut tarpeen kuulla Hoosianna joko radiosta tai televisiosta, ilman sitä ei ole päässyt joulun odotuksen tunnelmaan. Adventin aikana kokoonnumme myös Kauneimmat joululaulut -tapahtumiin ympäri omaa seurakuntaamme. On suunnaton ilo seurata, miten joululaulutapahtumat keräävät ihmisiä laulamaan yhdessä. Laulujen voima on ihmeellinen! Niillä virittäydytään tunnelmaan. Lasteni ollessa pieniä meillekin osui joulupukin kanssa yhtenä vuonna sopiva aikataulu, ja valkoparta tiedusteli viisivuotiaalta lapseltani mieluisinta lahjaa. Kirkkain sinisin silmin lapseni katsoi joulupukkia ja vastasi: ”Joulun paras lahja on, kun Jeesus-lapsi syntyi”. Äidin silmä kostui, kostuu vieläkin vastauksesta, joka lienee peräisin tutusta laulusta Joulupuu on raken

Valvomista Herran seurassa

  Mikko Reijonen kappalainen Uni on tärkeä asia ihmiselle. Unessa palaudumme päivän rasituksesta. Unessa virkistymme ja keräämme voimia. Laadukas uni takaa hyvinvoinnista, ison osan. Ihmisen tulee nukkua iso osa vuorokaudesta. Tämä tarkoittaa sitä, että vietämme myös suuren osan elämäämme untenmailla. Nykyaikana nuorten hyvinvoinnin ongelma on juuri siinä, että nuoret eivät nuku riittävästi. Vietetään pitkiä aikoja tv:n, videopelien, sosiaalisen median ja älypuhelinten maailmassa. Lepo jää liian lyhyeksi ja huono laatuiseksi. Nuorilla oppiminen kärsii, eikä päivästä palauduta kunnolla. Koulunkäynti ja pitkäjänteinen tulevaisuuden suunnittelu, ovat vaarassa tuhoutua, voimien uupuessa. Samoin on useammalla vanhemmalla. Lepoaikaa ei jää riittävästi, kun töitä tuodaan kotiin. Iltamyöhään istutaan koneella ja tehdään töitä. Stressikuorma kasaantuu ja vaikuttaa työkykyyn. Jumalalta tuleva tärkeä sanoma tähän aikaan voisi kuulua, että levätkää! Viime pyhän evankeliumi kertoi meille viisai

Dachaun muistutus

  Markku Kukkonen johtava diakoni Dachaun keskitysleiri oli natsi-Saksassa ensimmäinen laatuaan ja yhdessä  Auschwitzin  kanssa se on noussut tunnetuimpien keskitysleirien joukkoon. Sinne vangittiin yli 200 000 miesvankia, joiden joukossa oli erityisesti poliittisia vankeja ja juutalaisia. Vuodesta 1941 siellä tiedetään murhatun ainakin 30 000 vankia. Tutustuminen keskitysleiriin veti hiljaiseksi ja monen siellä vierailevan silmissä kiilsivät kyyneleet. Hiljainen suru, ihmetys ja järkytys täyttivät tietoisuutta. Miksi ihminen voi olla näin julma toiselle ihmiselle? Suuri venäläinen kirjailija F. Dostojevski pohdiskeli tulevaisuutta yli sata vuotta sitten. Hän arvioi, että läntiseen rationalismiin kätkeytyy suunnaton tuhon siemen. Jos moraali ei ole kytketty Jumalan hyvään tahtoon, silloin kaiken mittana on ihminen ja se on vaarallista: Kun Jumala on selvitetty olemattomaksi ja poistettu maailmasta, kaikki on sallittua. Ja sen jälkeen ei ole pahuutta, jota ei voisi järjellä puoluste

Kun sinä kuolit

  Susanna Sirviö sairaalapappi Tiesin, että kuolisit. Siihen meitä valmisteltiin ja siihen alkoivat merkit toinen toisensa jälkeen osoittaa. Tilanne tuntui toivottomalta. Kuolema tulisi, se vieras ja kaukainen pian koskettaisi minua. Sinä tulisit pian kuolemaan. Kun sinä kuolit, sinua lohdutti toivo taivaasta. Kutsuit sitä kodiksi, jonne olit menossa. Sinne olit jo ehtinyt kaivata. Odotit jälleennäkemistä, siellä oli rakas, jonka kohtaamista jo odotit. Saattaisinko minäkin luottaa siihen, että vaikka olet nyt kuollut, me vielä kohtaamme? Kun sinä kuolit, minun lohtuni ja toivoni oli siinä, että ainakin kipusi ovat nyt loppuneet. Enää et joudu kärsimään. Enää sinua eivät kiusaa sairaus, kehon rappeutuminen eikä mielen murtuminen. Näin vierestä sitä kaikkea oli vaikea katsoa ja sietää, mutta nyt se on ohi – onneksi. Kun sinä kuolit, tuntui aivan kuin olisin hukassa. Oli paljon tehtävää ja muistettavaa, ja se tuntui välillä työläältäkin. Pahinta ehkä kuitenkin oli yksinäisyys. Sinä

Usko ja epäusko?

Mikko Salo seurakuntapastori Uskon kysymykset ovat herkkiä ja suurimman osan mielestä henkilökohtaisiakin asioita. Suomessa on totuttu uskon pitämiseen yksityisasiana. Ehkä tämänkin takia kuun alun Se löytyi -kampanja herätti paljon keskustelua. Se toi kysymyksen uskosta poikkeuksellisella tavalla jokaisen postilaatikosta sisään. Keskustelua herätti myös se, missä menevät uskon rajat ja millä tavoin siitä puhutaan.  Jokaisen rajojen kunnioittaminen uskonasioiden suhteen on luonnollisesti hyvä asia. Siinä, miten uskonasioita pidetään esillä, on syytä olla harkitsevainen. Kuitenkin uskonto kuuluu positiivisen uskonnonvapauden hengessä myös julkiseen tilaan ja keskusteluun.   Mielestäni Se löytyi -kampanja toi myös hyviä kokemuksia tästä. Yksi sellainen henkilökohtaisella tasolla oli, kun tapakristitty mummoni yllättäen sanoi lukeneensa kampanjavihon ja pitäneensä tarinoita mielenkiintoisina ja puhuttelevina. Aiemmin muistan hänen vahvasti kritisoineen uskon ”tyrkyttämistä”.  Kun kristinu

Rakastamisen vaikeus

  Tiina Jeskanen seurakuntapastori Olet ehkä harjoitellut ulkoa kymmenen käskyä. Raamatun ensimmäisissä kirjoissa niitä on paljon enemmän. Jeesukselta on kysytty, mikä käskyistä on tärkein. Jeesuksen mukaan tärkeimmät käskyt ohjaavat rakastamaan Jumalaa koko sydämestä ja mielestä, koko elämällä. Yhtä tärkeä on rakastaa toista ihmistä niin kuin itseä rakastaa. Käsky rakastaa on siis kristityn tärkein määräys. Mitä sinä ajattelet, onko sitä mahdollista toteuttaa ja millä tavoin? Vihkikaavassa puolisoilta kysytään vaihtoehtoisesti joko tahdotko osoittaa rakkautta tai tahdotko rakastaa. Molemmilla tavoilla kysytään tahtomista, ei aikomista tai kykenemistä. Ajattelen, että siinä tulee yhdellä tapaa esille ihmisen kykenemättömyys täyttää täydellisesti rakkauden käskyä rakastaa Jumalaa ja lähimmäistä niin kuin itseä. Nimenomaan tahtoa rakastaa kysytään arkisen elämän keskellä, mutta ei vain mahdollista kumppania kohtaan, vaan kaikkia. Mutta juuri läheisten ihmisten kanssa ihminen usein