Siirry pääsisältöön

Tekstit

Elämämme on lahja jo itsessään

Kesäteologi Jasmin Tuomi:   Lahjoja olemme saaneet. Lahjoja tulemme saamaan. Lahjoja voimme antaa. Tulevan sunnuntain teemana on uskollisuus Jumalan lahjojen hoitamisessa. Itselläni meni hetki, jos toinenkin ymmärtää mitä sillä oikein tarkoitetaan. Materialistisessa ja kapitalistisessa yhteiskunnassa elävänä lahjoiksi on helppo mieltää ensin vain konkreettisia tavaroita ja asioita; koruja, vaatteita tai vaikka lomamatka. Ne ovat kaikki jotakin materiaa, jota olemme voineet saada lahjaksi läheisiltä, mutta mitä ne Jumalan antamat lahjat sitten ovat?  Voikin ajatella, että olemme saaneet Jumalalta lahjaksi aivan kaiken. Jos luomiskertomukseen on uskominen, niin jo koko ihmiskunnan olemassaolo on Jumalalta saatu lahja ja täten myös meidän kaikki läheisemme ovat Jumalalta saatuja lahjoja. Jumalalta olemme voineet saada lahjaksi myös jokapäiväisen leipämme ja syntimme anteeksi, kuten esimerkiksi Isä meidän -rukous kertoo. Tulevan sunnuntain tekstit kehottavatkin meitä kohtelemaan näitä lahj
Uusimmat tekstit

Tiellä Damaskokselle

Kesäteologi Juuso-Valtteri Kivimäki: Kaikista apostoleista minun suosikkini on Paavali. Apostolien teoissa ja hänen kirjoittamistaan kirjeissä voi lukea miehestä, joka on elänyt tapahtumarikkaan elämän. Melkein kaksi tuhatta vuotta hänen elämänsä päättymisen jälkeen voi sanoa, että hänen työnsä seurakuntien perustamisessa ja opetuksessa oli menestyksekästä. Kuitenkin Paavalin elämään kuului myös haasteita ja vääryyksien tekemistä. Paavali syntyi juutalaiseksi ja eli sen kulttuurin sisällä pyrkien elämään rikkomatta yhtään lain kohtaa. Tällaisen kulttuurin sisällä elävä lahko, joka puhui Jeesuksesta Jumalan poikana ja vapahtajana, tuntui radikaalilta ja vaaralliselta liikkeeltä, joka piti tuhota. Sitä Paavali pyrkikin tekemään, mutta tiellä Damaskokseen Paavali koki jotain, joka muutti hänen elämänsä radikaalisti. Kokemus oli niin merkityksellinen, että Paavali päätyi liittymään kristittyihin, siis aikaisemmin vainoamaansa yhteisöön. Tämä elämäntavan muutos oli varmasti jotain, joka kum

Kaikki piilee rakkaudessa

Kesäteologi Jasmin Tuomi: Heinäkuisessa kirkkovuosikalenterissa muistutetaan ihmisten yhteen kokoamisesta ja rakkaudesta. Ajattelen, että juuri siinä ihmisten yhteen kokoamisessa on kristikunnan, kristillisyyden, ydin; me olemme luomakunta ja yhtenäinen joukko ihmisiä ja kaikki aivan samanarvoisia juuri sellaisina kuin me olemme. Apostolien elämäntehtävä oli levittää Jumalan sanaa eteenpäin ja ajattelenkin, että juuri tässä hetkessä me voimme tehdä sitä samaa tehtävää. Me luoma- ja kristikunnan jäsenet voimme muistuttaa toinen toisiamme sekä kaikkia muitakin siitä, että jokainen on rakkauden ja yhteen kokoamisen arvoinen. Olit sitten eläkeläinen, sateenkaarinuori tai töissä käyvä duunari, niin Jumalan silmissä me olemme kaikki saman rakkauden ja yhteen kokoamisen arvoisia juuri sellaisina kuin olemme. Ja toisaalta Jeesus on opettanut meitä olemaan hyväsydämisiä myös muita kohtaan, kuten myös Luukkaan evankeliumin luvussa kuusi Jeesuksen nimissä sanotaan: ”Rakastakaa vihamiehiänne, tehk

Rakastakaa toisianne

Kesäteologi Anna Kinnunen: Tulevan sunnuntain aihe on rakkauden laki; “Kristus tuli täyttämään Jumalan tahdon ja käskyt, ei kumoamaan niitä. Siksi myös kristityn on noudatettava rakkauden lakia.” Aihe korostaa samanaikaisesti kristityn velvollisuutta noudattaa Jumalan asettamaa lakia, ja Jeesuksen asemaa Jumalan tahdon ja käskyjen toteuttajana.    Kolmannen vuosikerran evankeliumitekstissä (Luuk. 6:27–31) käsitellään Jeesuksen puhetta opetuslapsilleen, jossa hän kehottaa ihmisiä kohtelemaan lähimmäisiään osoittamalla heille rakkautta ja hyvää tahtoa. Ihmisten tulisi seurata Jeesuksen esimerkkiä ja tehdä kaikkensa rakastaakseen myös vihamiehiään ja kiusaajiaan. Evankeliumikohdan päätökseksi Jeesus toteaa; “Niin kuin te tahdotte ihmisten tekevän teille, niin tehkää se heille.”   Tämä moraalinen ohje on varmasti monelle tuttu useasta eri asiayhteydestä. Kultainen sääntö toimiikin usean uskonnon eettisenä ohjenuorana. Ihmisinä meidän voi olla helpompi ajatella, että meidän tulisi kohdella

Apostolit ja vainotut

Kesäteologi Leevi Lauttaanaho: Sunnuntaina vietetään apostolien päivää. Apostolit olivat 12 Jeesuksen lähintä opetuslasta, jotka Jeesus lähetti julistamaan evankeliumia ympäri maailmaa. Sunnuntain evankeliumissa (Mark. 3:13–19) nimetään opetuslapset ja annetaan heille tehtävät. Monet juutalaiset sekä roomalaiset pakanat pitivät kristittyjä uhkana ja vainosivat heitä. Rooman valtakunnassa kristittyjä vainottiin keisarin käskystä vuoteen 313 asti, jolloin Konstantinus salli kristinuskon harjoittamisen. Kuitenkin n. 300 vuoden ajan kristittyjä vainottiin Rooman valtakunnassa systemaattisesti. Perimätiedon mukaan jokainen apostoli, paitsi Johannes kuoli marttyyrikuoleman. Marttyyri on henkilö, joka kuolee uskonsa vuoksi. Apostolien kuolemat olivat hyvin raakoja: kivityksestä ristiinnaulitsemiseen ylösalaisin. Vaikka antiikin Roomasta on aikaa, ei kristittyjen vainot ole ohi. Maailmassa on yli 50 maata, jossa kristittynä eläminen on joko hengenvaarallista tai hyvin epämukavaa. Kristityt saa

Tuomari ja valamiehistö

Kesäteologi Juuso-Valtteri Kivimäki: Viides sunnuntai helluntaista on teemana anteeksiantaminen ja armahtaminen. Vuoden takainen evankeliumin teksti (toinen vuosikerta) kertoo tapahtumasta, joka on Johanneksen evankeliumin kahdeksannessa luvussa. Kertomuksen alussa fariseukset ja lainoppineet toivat Jeesuksen eteen naisen, joka oli jäänyt kiinni aviorikoksesta. He olivat valmiit tuomitsemaan naisen kuolemaan, mutta halusivat ensin saada tietää Jeesuksen mielipiteen tuomiolle. Jeesus ei kuitenkaan antanut heille lupaa tuomita naista tavalla, jota Mooseksen laki olisi vaatinut. "Se teistä, joka ei ole tehnyt syntiä, heittäköön ensimmäisen kiven" oli Jeesuksen vastaus fariseuksille ja lainoppineille. Kun koemme, että yhteisömme moraalisia perusarvoja on rikottu, on täysin luonnollista reagoida tuomitsemalla arvojen rikkojia. Kuitenkin usein unohdamme, ettemme itsekään ole virheettömiä. Kukaan meistä ei ole täydellinen, harva meistä yltää aina niihin moraalisiin vaatimuksiin, jot

Rakkaudella kohtaaminen

Viestinnän asiantuntija Susanna Karila: Tulevana sunnuntaina on kirkkovuoden aiheena: ”Kadonnut ja jälleen löytynyt - Jumala on armollinen Isä. Hän etsii eksyneitä, kutsuu syntisiä ja antaa synnit anteeksi. Taivaassa iloitaan jokaisesta kadonneesta, joka on löytynyt.”  Olen kuullut, että moni haluaisi tulla mukaan seurakunnan toimintaan, mutta kokee kirkon sulkevaksi yhteisöksi. On todella harmillista kuulla tällaista. Ajattelen, että Kristuksen seuraajina kaikkien seurakunnassa toimivien, palvelevien ja aktiivisesti käyvien tulisi nimenomaan kutsua uusia ihmisiä mukaan ja kohdata heidät ilolla. ”Mahtavaa, että juuri sinä tulit tänne tänään!” Jeesus oli rakkaudellinen esimerkki siitä, että hän ei kääntänyt ketään pois luotaan. Jeesus kutsui kaikkia seuraamaan itseään, myös heikompiosaisia ja aterioi heidän kanssaan.  ”Tämän nähdessään fariseukset sanoivat Jeesuksen opetuslapsille: »Kuinka teidän opettajanne syö yhdessä publikaanien ja muiden syntisten kanssa!» Jeesus kuuli sen ja sanoi