Toivoa toiminnasta

Lapsi- ja perhetyön pastori Elina Rask-Litendahl.

Emeritusarkkipiispa Mikko Juva kirjoitti Kotiliesi-lehdessä 1/1984: ”Jos me häikäilemättä ja ahnehtien käytämme tuhlaten rajallisia luonnonvarojamme välittämättä siitä, miten ympäristömme käy, perivät jälkeläistemme ylisuuret joukot liian ahtaan elintilan ja ennen kokemattoman kärsimyksen ajan. (--) Jos alamme korjata jälkiämme, puhdistaa ympäristöämme ja jakaa maapallon rikkauksia tasapuolisesti kaikille, voivat rauha, työ ja oikeudenmukaisuus, nämä ihmiselämän siunaukset, taas alkaa kasvaa ja kukoistaa keskellämme. Ei Jumala ole jättänyt ihmisiä sokean kohtalon tai mielettömän sattuman varaan. (--) Meidän valinnoistamme riippuu, toteutuvatko hyvät vai pahat ennustukset.” 

Maailma on muuttunut sitten vuoden 1984. Nykyään on helpompaa tehdä ympäristöystävällisiä valintoja kuin lapsuudessani. Lait ovat ilahduttavasti kehittyneet. Mutta kulutus on samalla kiihtynyt ja luomakunnan tila on entistä hälyttävämpi. Ja siinä, missä 39 vuotta sitten lähinnä tiedostavat ihmiset murehtivat luontotuhoja, läpäisee ilmastoahdistus nykyään erityisesti nuorison ja lapset. Meillä aikuisilla on vastuu kannettavana. Niin lapsistamme kuin luonnosta.

Paras keino säästää luontoa ja luoda lapsille ja nuorille ilmastotoivoa on oma toimintamme. Tekomme. Jokainen tekee päivittäin lukemattomia valintoja, joilla on ympäristövaikutuksia. Itsestään on hyvä aloittaa. Rukoilen itselleni viisautta ja malttia, että entistä useammin valitsisin maapallon kantokyvyn kannalta järkevämmän vaihtoehdon, enkä siten ryöstäisi jälkipolvilta. Maailma muuttuu yksi valinta kerrallaan. ”Yhtä pyydän Vapahtaja, tänään yhtä pyydän vain: Näytä yhden päivän matka, askel, jonka tänään sain.” (Virsi 525:3)