Siirry pääsisältöön

Ristin usko

Sairaalapappi Sanna Kierivaara

Kertomus ihmisessä asuvasta rakastavasta ja kärsivästä jumalasta on jokaisen ihmisen tarina. Se antaa meille kaikille yhtäläisen ihmisarvon. Se johdattelee katselemaan yhteistä maailmaa ja kaunista kärsivää luomakuntaa. Se muistuttaa siitä, että kukaan meistä ei voi olla taivaassa, jos yksikin meistä on helvetissä.

Meissä asustaa myös pimeys, joka voimistuu, kun koemme epäoikeudenmukaisuutta ja muunlaista kärsimystä. Meille tehty paha houkuttaa meitä tekemään pahaa itselle ja toisille. Pimeyttä on vaikea nähdä ja ottaa omakseen. Siksi mieluusti sijoitamme sen ulkopuolelle erilaisiin paholaisiin, jotka meitä ja muita tuntuvat kiusaavan.

Rovaniemen kirkon alttaritaulussa on kuvattuna ihmissydämessä tapahtuva jatkuva taistelu hyvien ja pahojen voimien välillä. Taulun pintapuolinen tulkinta asettuu kirkon traumatisoivaan oppiin pelastuvista ja kadotetuista ihmisistä. Tätä ajatusta on helppo ymmärtää, sillä sellainen maailma on. Me hyvän osan saaneet katselemme kodeissamme, miten toisaalla maailmassa kaltaistemme ihmisten kodit ja elämä katoavat. Kerran myös meidän aikamme on kadota maan päältä. Tästä sietämättömästä epäoikeudenmukaisuuden kokemuksesta kasvaa toivo taivaasta ja siitä, että oikeus joskus tapahtuu.

Ristin usko on syyttömänä kärsivän ihmisen tarina. Yhtä aikaa se on meissä lymyilevä ristiinnaulitsija. Se on meidän vastuumme olla kärsivässä maailmassa jumalan katseena ja käsinä. Meidän tehtävämme on taistella meissä ja meidän ulkopuolellamme olevaa pahuutta vastaan ja uskoa ylösnousemuksen herättämään toivoon ja rakkauteen. Tämä tapahtuu arkisen elämän keskellä.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Paratiisin puu

Hellevi Estama, kesäteologi Miksi Jumala loi kielletyn hedelmäpuun paratiisiin, jos Hän ei halunnut, että Aatami ja Eeva syövät sen hedelmiä? Paratiisin puutarha olisi vankila ilman hyvän- ja pahantiedon puuta. Jos olet talossa, jossa ei ole ovea, sinut on lukittu, etkä pääse pois. Elät, mutta et elä vapaana. Ovi antaa vapauden valita, oletko talossa vai menetkö ulos. Paratiisi oli täydellinen. Siellä oli kaikkea, mitä koskaan kuvitella saattoi, ja kaikkea, mitä ihminen tarvitsi. Siellä oli tuhansia puita, joista saattoi valita vapaasti syötävää, ja vain yksi, jota he eivät voineet saada. Tuon yhden ainoan kielletyn puun olemassaolo antoi vapauden valita. Puuta kutsutaan hyvän- ja pahantiedon puuksi. Kaikki puutarhassa oli hyvää, he tiesivät vain kaiken hyvän. Luomiskertomuksessa Jumala loi kaiken ja näki, että se oli hyvää. Tietääkseen mitä paha on, Aatamilla ja Eevalla täytyi olla säännöt. Jumalan ainoa käsky oli: älä syö tuosta puusta. Jumala ei koskaan sanonut, että syömällä tuosta

Kuoleman varjon mailta

  Kanttori Laura Alasaarela Opiskeluvuosina työskentelin taksinkuljettajana. Silloin vietin useita jouluja yövuorossa taksin ratissa valvoen ja yön juhlijoita kyyditen. Noista jouluista on jäänyt syvälle sydämeen kokemus siitä, kuinka monille kyydissäni istuneille joulu teki niin kipeää, että sitä kipua yritettiin päästä pakoon ravintoloiden humuun ja alkoholin tuomaan lohtuun. Suomalainen, perinteinen joulu on usein mielikuvissamme tiiviisti perheen kesken vietettävä, idyllinen juhla. Tämän kuvaston keskellä yksinäisyys ja osattomuus voivat korostua niin, että sattuu. Myöhemmin olen kokenut joulun kipeyden itsekin. Usein olen palannut riemullisten joululaulujen ja juhlan keskeltä kotiin, johon ei ole tänäkään vuonna tuntunut oikein joulu tulevan. On puuttunut pienten jalkojen tepsutus, nauru ja kärsimätön joulupukin odotus. Kahden aikuisen perheen joulukin on juhla, mutta erilainen kuin se, millaisesta olen haaveillut. Mutta sitten tuli se joulu, kun minä sainkin olla Marian paikall

Fake it till you make it

Juuso-Valtteri Kivimäki, kesäteologi Sosiaalisen medioiden haitoista on keskusteltu paljon ja pitkään. Jokaisella meillä on elämässämme hyviä ja huonoja päiviä. Usein kuitenkin julkaisemme kuvia ja sisältöä pelkästään elämämme parhaimmista hetkistä. Iloista ja onnistumisista. Elämämme hankalien hetkien jakaminen julkisesti muiden nähtäväksi on ymmärrettävästi vaikeaa. Päädymme näin luomaan sosiaaliseen mediaan kuvan elämästämme pelkkänä kiiltokuvana, joka ei vastaa todellisuutta. Apostoli Paavalin kertoi kirjeissään avoimesti oman elämänsä epäonnistumisista, peloista ja vaikeuksista. Hänen ei tarvinnut hävetä omien epäonnistumistensa tunnustamista tai pyytää niitä anteeksi. Toisessa kirjeessä Korinttilaisille Paavali kertoi rukoilleensa usein Jumalaa parantamaan piikin, joka oli hänen lihassaan. Paavali ei tarkemmin kerro tästä vaivasta ja voimme vain spekuloida mitä hän sillä tarkoittaa. Teorioita tästä piikistä lihassa on kuitenkin monia: jotkut arvioivat sen olevan jokin fyysinen v