vt. kappalainen Ilmo Liimatta: |
Mitä sinä tarvitset tänään? Aikamme mainokset tyrkyttävät meille sanomaa: ”Sinä tarvitset tämän tai tuon, että olisit onnellinen”. Kuitenkin sisäisiä tarpeitamme ei mikään ulkoinen voi tyydyttää. Tarvetta tulla rakastetuksi, nähdyksi, ymmärretyksi ja kuulluksi. Luther aikanaan opetti, että pyyntöön ”anna meille jokapäiväinen leipämme” sisältyy kaikki se, mitä elämäämme tarvitsemme. Ruoka, juoma, lämpö, yhteys toisiin ihmisiin. Mutta vaikka saavuttaisimme nuo perustarpeet, sydämemme kaipaa aina jotain enemmän, jotain, jolla täyttää itsemme ja tyhjyytemme.
”Sydämeni oli levoton, kunnes se löysi levon sinussa”, kirjoittaa 300-luvulla elänyt kirkkoisä Augustinus. Tämän maailman tarjoamat asiat eivät voi täyttää sydäntämme kokonaan, vaikka niitä asioita tarvitsemmekin. Hamuamme aina vain lisää, kunnes huomaamme Saarnaajan tavoin, että se kaikki on turhuutta. Jeesus sanoi, että maallista leipää syövät kuolevat, mutta se, joka syö Hänen antamaansa leipää, joka on Hänen ruumiinsa, elää ikuisesti.
Jos mietit elämäsi suuntaa ja sen sisältöä, voit löytää sen Jumalassa ja Jeesuksessa. Hänet voi löytää Raamatun sanasta, elämän leivästä ja viinistä eli pyhästä ehtoollisesta ja kasteen vedestä, joka on pessyt sinut puhtaaksi. Jeesuksen voi löytää myös toisista ihmisistä ja heidän palvelemisestaan. Meidät on myös kutsuttu murtamaan omaa leipäämme yhteiseksi hyväksi.
Jolla on lahjoja, käyttäköön niitä muiden palvelemiseen. Jolle on uskottu maallista hyvää, käyttäköön sitä muiden hyväksi. Jeesus luopui omasta elämästään meidän hyväksemme. Mistä minä olen valmiita luopumaan itseni ja muiden hyväksi? Voiko luopuessaan saada enemmän takaisin?
Kommentit
Lähetä kommentti