Siirry pääsisältöön

Kirkon syntymäpäivä

Vt. aluekappalainen Mikko Estama:

Tulevana sunnuntaina on helluntai. Helluntai on itse asiassa kolmanneksi suurin kristillinen juhlapyhä heti pääsiäisen ja joulun jälkeen. Arjessamme se ei välttämättä kuitenkaan näy kovin paljoa. Enemmän näkyy kymmenen päivää ennen helluntaita oleva helatorstai, sijoittuuhan se torstaille merkiten työntekijöille arkipyhävapaata.

Helatorstai ja helluntai voivat joskus mennä sekaisinkin. Helatorstai on Kristuksen taivaaseenastumisen juhla ja kiinteässä yhteydessä pääsiäiseen: 40 päivää pääsiäisen jälkeen ylösnoussut Kristus otettiin takaisin Isän luo taivaaseen. Siellä hän hallitsee edelleen ylösnousseena Herrana. 

Helluntai on taas Pyhän Hengen vuodattamisen päivä ja kirkon syntymäpäivä. Vaikka Jeesus otettiin taivaaseen, Pyhän Hengen kautta hän on edelleen läsnä tässä maailmassa. Pyhän Hengen kautta hän vaikuttaa Raamatun sanassa, on läsnä ehtoollisessa, rohkaisee meitä rukoilemaan ja yhdistää häneen uskovat kaikkialta maailmasta yhdeksi yhteisöksi, kirkoksi.

Kirkko laajassa mielessä ei olekaan vain Suomen evankelis-luterilainen kirkko, vaan koko maailmanlaaja kristittyjen yhteisö. Paikallisella tasolla tämä yhteisö toteutuu paikallisissa kirkoissa ja seurakunnissa.

Joskus kuulee sanottavan, että jokaisen oma usko on ainoa tärkeä asia, eikä kristittynä elämiseen tarvita kirkkoa. Tässä kuitenkin unohtuu se, että kristinusko ei koskaan ole yksilösuoritus. Helluntain kertomus siitä, kuinka Pyhä Henki vuodatettiin ja hän yhdisti eritaustaiset ihmiset yhdeksi joukoksi, muistuttaa meitä tästä.

Kirkkovuoden merkittävien juhlapyhien muistaminen ja viettäminen vie meitä lähemmäs itse Kristusta ja hänen elämäänsä. Se tuo elämään myös tervettä arjen ja juhlan vuorottelua sekä lisää tietoisuutta omista juuristamme ja historiastamme.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Joensuun liikenneonnettomuuden johdosta

Rovaniemen seurakunnan tiedote: Joensuussa lauantaina 8.3.2025 sattuneessa liikenneonnettomuudessa on ollut osallisena rovaniemeläisiä, minkä johdosta onnettomuus koskettaa laajasti ihmisiä Rovaniemellä. Rovaniemen seurakunta tukee kaikkia, joita onnettomuus ja menetykset koskettavat. Rovaniemen kirkossa on pappi tavattavissa arkisin klo 11-14. Nuoret voivat vapaasti lähestyä nuorisotyöntekijöitä ja oppilaitostyöntekijöitä. Myös muut seurakunnan työntekijät ovat käytettävissä, yhteystiedot: www.rovaniemenseurakunta.fi/yhteystiedot - Tunnemme suurta järkytystä ja surua valtavasta menetyksestä, jonka omaiset ovat joutuneet kokemaan. Menetyksen suuruutta on vaikea käsittää. Rukoilemme ja toivomme omaisille sekä kaikille onnettomuuden koskettamille paljon voimia, kirkkoherra Kinnunen toteaa. Ensi sunnuntaina 16.3. klo 10 kirkossa messu ja klo 15 Tuomasmessu – tervetuloa.  Lisätietoja: kirkkoherra Ilari Kinnunen, 040 502 1455

Rakkaudella kohtaaminen

Viestinnän asiantuntija Susanna Karila: Tulevana sunnuntaina on kirkkovuoden aiheena: ”Kadonnut ja jälleen löytynyt - Jumala on armollinen Isä. Hän etsii eksyneitä, kutsuu syntisiä ja antaa synnit anteeksi. Taivaassa iloitaan jokaisesta kadonneesta, joka on löytynyt.”  Olen kuullut, että moni haluaisi tulla mukaan seurakunnan toimintaan, mutta kokee kirkon sulkevaksi yhteisöksi. On todella harmillista kuulla tällaista. Ajattelen, että Kristuksen seuraajina kaikkien seurakunnassa toimivien, palvelevien ja aktiivisesti käyvien tulisi nimenomaan kutsua uusia ihmisiä mukaan ja kohdata heidät ilolla. ”Mahtavaa, että juuri sinä tulit tänne tänään!” Jeesus oli rakkaudellinen esimerkki siitä, että hän ei kääntänyt ketään pois luotaan. Jeesus kutsui kaikkia seuraamaan itseään, myös heikompiosaisia ja aterioi heidän kanssaan.  ”Tämän nähdessään fariseukset sanoivat Jeesuksen opetuslapsille: »Kuinka teidän opettajanne syö yhdessä publikaanien ja muiden syntisten kanssa!» Jeesus kuuli sen...

Meidän yhteisö

Sairaalapastori Susanna Sirviö: Seurakunnassamme on kokoontunut puolen vuoden ajan keskusteluryhmä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille. Tämä on uutta toimintaa meillä ja on voinut herättää pohdintaa seurakunnassa: Tarvitaanko näille vähemmistöille erityisesti suunnattua toimintaa? Onko tämä kirkkopolitiikkaa? Ensimmäisen kauden lähestyessä loppua, pyysimme ryhmäläisiltä ajatuksia tämän ryhmän ja työn merkityksestä. Merkitys on ollut suurempi kuin työntekijänä on osannut kuvitellakaan. Uskovat sateenkaari-ihmiset ovat vähemmistön vähemmistö. He voivat kokea, etteivät ole hyväksyttyjä toisten sateenkaari-ihmisten joukossa, koska me muut kristityt olemme luoneet kirkosta niin huonon ja tuomitsevan kuvan. Eivätkä he koe olevansa hyväksyttyjä toisten uskovien joukossa seksuaalisuutensa tai sukupuolensa vuoksi. Mutta tässä ryhmässä he ovat kokeneet, että voivat kuulua joukkoon peittelemättä mitään. Se rohkaisee heitä olemaan oma Luojan luoma itsensä. Lisäksi he ovat saaneet uskovien yhteis...