Siirry pääsisältöön

Apostolit ja vainotut


Kesäteologi Leevi Lauttaanaho:

Sunnuntaina vietetään apostolien päivää. Apostolit olivat 12 Jeesuksen lähintä opetuslasta, jotka Jeesus lähetti julistamaan evankeliumia ympäri maailmaa. Sunnuntain evankeliumissa (Mark. 3:13–19) nimetään opetuslapset ja annetaan heille tehtävät. Monet juutalaiset sekä roomalaiset pakanat pitivät kristittyjä uhkana ja vainosivat heitä. Rooman valtakunnassa kristittyjä vainottiin keisarin käskystä vuoteen 313 asti, jolloin Konstantinus salli kristinuskon harjoittamisen. Kuitenkin n. 300 vuoden ajan kristittyjä vainottiin Rooman valtakunnassa systemaattisesti.

Perimätiedon mukaan jokainen apostoli, paitsi Johannes kuoli marttyyrikuoleman. Marttyyri on henkilö, joka kuolee uskonsa vuoksi. Apostolien kuolemat olivat hyvin raakoja: kivityksestä ristiinnaulitsemiseen ylösalaisin. Vaikka antiikin Roomasta on aikaa, ei kristittyjen vainot ole ohi. Maailmassa on yli 50 maata, jossa kristittynä eläminen on joko hengenvaarallista tai hyvin epämukavaa. Kristityt saattavat kokea ahdistelua, väkivaltaa tai jopa lakiin perustuvaa syrjintää. Maailmassa on miljoonia ihmisiä, jotka yhä tänä päivänä elävät kuin antiikin ajan vainotut kristityt.

On äärimmäisen tärkeää sallia jokaiselle oikeus harjoittaa omaa uskontoaan, vaikka olisi tämän ajatusten kanssa täysin eri mieltä. Jeesus ei syrjinyt muita erilaisten näkemysten perusteella, vaan kutsui heidät luokseen ja keskusteli heidän kanssaan. Voimme jokainen omissa ajatuksissamme ja teoissamme vaikuttaa siihen, kuinka käyttäydymme eri taustoista tulevien ihmisten kanssa. Tänä päivänä on yhä tärkeämpää pystyä keskustelemaan ja työskentelemään yhdessä yli uskontokuntien rajojen, jotta voisimme toimia ratkaistaksemme aikamme suurimpia ongelmia.
Labels:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kuoleman varjon mailta

  Kanttori Laura Alasaarela Opiskeluvuosina työskentelin taksinkuljettajana. Silloin vietin useita jouluja yövuorossa taksin ratissa valvoen ja yön juhlijoita kyyditen. Noista jouluista on jäänyt syvälle sydämeen kokemus siitä, kuinka monille kyydissäni istuneille joulu teki niin kipeää, että sitä kipua yritettiin päästä pakoon ravintoloiden humuun ja alkoholin tuomaan lohtuun. Suomalainen, perinteinen joulu on usein mielikuvissamme tiiviisti perheen kesken vietettävä, idyllinen juhla. Tämän kuvaston keskellä yksinäisyys ja osattomuus voivat korostua niin, että sattuu. Myöhemmin olen kokenut joulun kipeyden itsekin. Usein olen palannut riemullisten joululaulujen ja juhlan keskeltä kotiin, johon ei ole tänäkään vuonna tuntunut oikein joulu tulevan. On puuttunut pienten jalkojen tepsutus, nauru ja kärsimätön joulupukin odotus. Kahden aikuisen perheen joulukin on juhla, mutta erilainen kuin se, millaisesta olen haaveillut. Mutta sitten tuli se joulu, kun minä sainkin olla Marian paikall
Lähetä kommentti
Lue lisää »

Hyvän toivotus

Sairaalapappi Sanna Kierivaara: Mitä vaikeampaa on uskoa hyvään, sitä tärkeämpää siihen olisi uskoa. Toivon menettäminen johtaa epätoivon aiheuttamaan lamaannukseen ja tilanteen kurjistumiseen. Kautta kärsivän maailman historian ihmiskunnalla on ollut tahtoa uskoa rakkauteen ja tavoitella hyvää. Se on auttanut selviytymään vaikeista ajoista. Pääsiäisen pyhäpäivät kertovat elämään kuuluvasta kärsimyksestä ja kuolemasta sekä ylösnousemuksen ihmeestä. Luonnon kiertokulussa kevät herättelee jäähän kätkeytyneen elämän. Myös ihmisen elämässä asioita loppuu ja alkaa. Menettäminen ja luopuminen aiheuttaa meissä raskaita tunteita, joita tekee mieli torjua. Tunteiden tunnistaminen ja läpieläminen auttaa luopumaan ja tuo tilaa uudelle. Surematon suru voi koteloitua katkeruudeksi ja vihaksi tai muuttua masennukseksi. Raamatussa kerrotaan, miten naiset pääsiäisaamuna menivät Jeesuksen haudalle. He lähtivät kohtaamaan menetystä. He viipyivät luopumisen tuskassa tietämättä, mitä oli vastassa. He halu
Lähetä kommentti
Lue lisää »

Rakkaudella kohtaaminen

Viestinnän asiantuntija Susanna Karila: Tulevana sunnuntaina on kirkkovuoden aiheena: ”Kadonnut ja jälleen löytynyt - Jumala on armollinen Isä. Hän etsii eksyneitä, kutsuu syntisiä ja antaa synnit anteeksi. Taivaassa iloitaan jokaisesta kadonneesta, joka on löytynyt.”  Olen kuullut, että moni haluaisi tulla mukaan seurakunnan toimintaan, mutta kokee kirkon sulkevaksi yhteisöksi. On todella harmillista kuulla tällaista. Ajattelen, että Kristuksen seuraajina kaikkien seurakunnassa toimivien, palvelevien ja aktiivisesti käyvien tulisi nimenomaan kutsua uusia ihmisiä mukaan ja kohdata heidät ilolla. ”Mahtavaa, että juuri sinä tulit tänne tänään!” Jeesus oli rakkaudellinen esimerkki siitä, että hän ei kääntänyt ketään pois luotaan. Jeesus kutsui kaikkia seuraamaan itseään, myös heikompiosaisia ja aterioi heidän kanssaan.  ”Tämän nähdessään fariseukset sanoivat Jeesuksen opetuslapsille: »Kuinka teidän opettajanne syö yhdessä publikaanien ja muiden syntisten kanssa!» Jeesus kuuli sen ja sanoi
Lähetä kommentti
Lue lisää »