Viestintäpäällikkö Noora Hietanen |
Yli 1800 vuoden ajan pääsiäisen jälkeen on pidetty 8 peräkkäisenä päivänä jumalanpalvelus, jossa kerrotaan ylösnousseesta Kristuksesta. Kun perinne alkoi, kristityt elivät vainottuina Rooman valtakunnassa eivätkä palvoneet keisaria ja roomalaisia jumalia. Kulkutaudit riehuivat valtakunnassa 200-luvulla. Enemmistöstä poiketen kristityt eivät kääntäneet selkäänsä sairaille. Kristillinen diakonia herätti huomiota uskontososiologi Rodney Starkin mukaan. 301 jKr kristinusko oli laajalle levinnyt ja Armeniasta tuli ensimmäinen kristillinen valtio. Miksi kristinusko levisi kuin tauti? Epidemioiden ja sairastuneisiin suhtautumisen takia. Kristitty ei pelännyt, vaan ravitsi, lääkitsi ja hoivasi henkensä edestä.
Kristityiksi kastettiin kaikki kastetahtonsa ilmaisevat asemasta, taustasta ja olemuksesta riippumatta. Ehtoollista jaettiin vain kristittyjen kesken. Tästä keksittiin kauhutarinoita. Kokoonnuttiin salassa ja käytettiin merkkejä, jotka harvat tunsivat. Tavatessaan jonkun kristitty piirsi maahan kaaren - jos toinen teki vastakkaisen kaaren, hänkin oli kristitty. Muodostui kala - kreikaksi IKTYS, kirjainlyhenne varhaisesta uskontunnustuksesta: Jeesus Kristus, Jumalan Poika, Pelastaja.
Keisari Diocletianus jatkoi kristittyjen vainoja valtakautensa ajan, vaikkei kyennyt kukistamaan kristinuskoa. Seuraava keisari Konstantinus salli kristinuskon valtakautensa alussa 305. Sapatin sijaan sunnuntai pyhitettiin kristillisenä lepopäivänä 321. Konstantinuksen eläessä kristityt olivat vähemmistö ja keisari otti kasteen vasta kuolinvuoteellaan 337. Ennen Konstantinusta oli yksi kristillinen juhla: pääsiäinen. Joulua alettiin viettää 300-luvulla, jonka lopussa kristinuskosta tuli Rooman valtakunnan virallinen uskonto. Kristinusko sai valta-aseman Välimeren maissa 600-luvulla.
Kirkon lähetystyön keskuksen mukaan kristittyjä on nyt noin 2,55 miljardia eli 32,4 prosenttia maailman väestöstä.
Kommentit
Lähetä kommentti