Siirry pääsisältöön

Vapauteen meidät vapautettiin

 

Mikko Reijonen
kappalainen

Vapautta etsimme kaikki. Vapaus on nykymaailman arvo, mistä ei tingitä. Vapaus samaistetaan helposti yksilön vapaudeksi. Minulla on vapaus valita ja tehdä mieleisiäni asioita. Tuon kaltaista vapautta ei ole ilman vastuuta, koska elämme yhteisössä. Yhteiskunta on ylläpuolella oleva yhteisö, jolle kannamme vastuun tekemisistämme. Ihmissuhteiden laatu, muodostaa myös vastuun lainalaisuuden. Olen vastuussa läheisille tekemisistäni, jos haluan pitää heidät.

Jos vapaus määritellään, oman tahdon alaiseksi toiminnaksi, niin todellisuuden kanssa tulee ristiriita. Kuinka moni haluaisi lopettaa sodat? Kuinka moni haluaisi elää leveämmin? Useita kysymyksiä nousee. Elämme siis lainalaisuuksien alla. Vaivaa pitää nähdä ja vain pienelle osalle asioista, voimme lopulta jotain. Pelollemme ja ahdistaville kokemuksille, emme myöskään voi mitään. Onko vapautta siis olemassa?

Hengellisessä mielessä vapaus täytyy nähdä oikein. Sydämen vapautuksessa ei olekaan kysymys ulkoisista vaatimuksista, eikä ohikiitävistä tunteista. Jeesuksen lahjoittama vapautus osuu syvimpään osaan persoonaamme, ihmisen ja Jumalan väliseen suhteeseen. Tämä suhde määrittelee meitä paljon. On hyvä, oivaltaa olevansa vaatimuksista vapautettu syntinen ihminen. Persoona, joka tarvitsee armon tueksi jokaiseen päivään. Tuon armon saamme ja sitä hengitämme.

Uskonnollisen käyttäytymisen ei tule tukea uudelleen orjuutumista. Sen on lähdettävä rakkaudesta, armahtavaisuudesta ja voitosta käsin. Ihmisiä voi kohdata lähimmäisen rakkaudesta, tilanteesta riippumatta. Elävä jumalasuhde, vapauttaa yksilön ja luo rakkaudellista ilmapiiriä ympärilleen. Jeesuksen käsi on ainoa, johon kannattaa lopulta sitoutua.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hirmuliskoja ja muita ihmeitä

Susanna Sirviö sairaalapappi Miltä kuulostaa taivaalla liitelevä lentolisko, jonka siipienväli on 10 metriä? Tai jättiläisdinosaurus, joka on saattanut olla 50 metrin ja 200 tonnin kokoinen (sinivalas on noin puolet lyhyempi, mutta voi painaa saman verran)? Entä miten ihmeessä tällainen valtava jättiläisdinosaurus on pystynyt liikkumaan maalla? Kuvittelepa eteesi dinosaurus, joka on norsunkokoinen ja näyttää niin ankalta, laiskiaiselta, kamelilta kuin strutsiltakin. Juuri sellainen oli Deinocheirus! Tiesitkö hirmuliskojen kuninkaasta Tyrannosaurus rexistä, ettei se todennäköisesti osannut karjua eikä se ollut suomupeitteinen ainakaan kokonaan, vaan sillä oli jonkinlainen höyhenpeite? Tällä hirmuliskolla oli banaaninkokoiset terävät hampaat ja sellainen puruvoima leuoissaan, jollaista ei ole millään nykyään elävällä eläimellä.  Ja mä uskon ihmeisiin  tai ainakin sanon niin  olihan joskus tääl  lentävii dinosauruksii Näin laulaa Ellinoora kappaleellaan Dinosauruksii. Niin onhan se uskoma

Täyttymysten alku

Aki Hätinen seurakuntapastori Paavali totesi joskus, että usko on sen todellisuutta, jota toivotaan. Ihmisen toivon kohteena on tulevainen. Se mitä toivotaan, on tavallisen ihmisen mielestä jotain epävarmaa ja jotain epätodellista. Uskolle ja uskossa Jumalan ihmiselle antamat lupaukset ovat kuitenkin jo läsnä olevaa todellisuutta. Usko itsessään jo on osallisuutta kaikkein todellisimmasta todellisuudesta, Jumalan omasta olemuksesta, jota luonnehtivat uskollisuus ja pysyvyys. Voitaisiin sanoa että usko itsessään jo on lupausten täyttymysten alkua. Uskossa on nimittäin läsnä Jumalan sana, Jumalan poika ja näin ollen siis Jumala itse. Aluksi samarialainen nainenkin todisti Jeesuksesta ja sitten hän itse tuli todistamaan sanaa ihmisille.  Kristillinen usko ei kuitenkaan perustu yksin johonkin näkymättömään, vaan myös näkyvään. Jumala lähetti ainoan poikansa, jolloin hän toimi näkyvänä ihmisten joukossa. Tuskin kukaan voi kiistää sitä opetuslasten hämmästystä, kun he huomasivat opettajansa

Luottamuspulassa

Mikko Reijonen aluekappalainen Jokainen meistä tarvitsee tukea elämässään. Tuen antavat ne ihmiset ja rakenteet, jotka olemme hyviksi kokeneet. Luottamus on avain turvautumisessa. Me tiedämme, ettemme hallitse kaikkea. Edes lähimpien ihmisten tekeminen on meidän aistiemme ulottumattomissa. Kaikessa elämässä uskomme, että asiat menevät, näiden ihmisten ja olosuhteiden valossa hyvin. Luottamus on se, joka syntyy, kun uskomme elämänpiirin hyväksi. Suhteemme Jumalaan kysyy myös uskoa. Emme tavoita silmillämme Jumalaa, emme voi kuulla omilla korvillamme, Hänen puhettaan, niin kuin lähimmäistemme. Aito Jumalaan uskominen herättää luottamuksen siihen, mikä kohdistuu kaiken tämän maailman voittaneen Herran läsnäoloon ja vaikutukseen elämässä. Lukiessamme Raamatusta Jeesuksen ihmeellisiä tekoja. Sellaisia, mitkä ovat vain Jumalalle mahdollisia. Tuomme kirjoituksen ymmärryksessämme tähän aikaan. Usein tässä ajassa meiltä puuttuu oma kokemus suuresta ja ihmeellisestä. Kirjoituksen ja meidän t