Tuhkakeskiviikko. Siitä
alkaa paastonaika, suuri paasto, joka kestää 40 päivää aina pääsiäiseen asti.
Kirkossamme on perinteenä viettää iltakirkkoa tuhkakeskiviikkona. Siellä
ihminen voi tulla papin luo hakemaan tuhkaristin otsaansa merkkinä katumuksesta
ja parannuksesta.
Katumus. Tuntuu
pahalta tai vaivaa mieltä jokin asia, jonka on tehnyt, sanonut tai ajatellut.
Sen toivoisi saavansa tekemättömäksi tai tuntuu, että pitäisi pyytää anteeksi.
Kristillisessä perinteessä kaduttavista asioista on usein puhuttu syntinä. Synti on jotain, joka vie ihmistä
kauemmaksi Jumalasta, rikkoo vastoin Jumalaa, toisia ihmisiä ja itseä. Synti ei
kuitenkaan ole ihmisen yksittäisiä tekoja, vaan paremminkin asenne suhteessa
Jumalaan, lähimmäisiin ja itseensä.
Syyllisyys.
Liittyy niihin asioihin, joissa kokee tehneensä
väärin tai jättänyt tekemättä oikein. Syyllisyys voi helpottua, kun myöntää
tehneensä väärin, pyytää anteeksi ja saa anteeksi. Joskus syyllisyyden
tunteeseen voi auttaa myös väärän teon hyvittäminen.
Häpeä.
Kun syyllisyydessä paha olo johtui teosta, häpeässä
paha olo johtuu ihmisestä itsestään, hänen olemuksestaan. Ihminen voi katua tai
kokea syyllisyyttä siitä, millainen on. Häpeän perimmäinen kysymys on,
kelpaanko minä toiselle, itselleni tai Jumalalle? Häpeää ei voi pyytää anteeksi,
katuminen ei poista sitä. Häpeä voi helpottua vain sillä, että tulee
hyväksytyksi sellaisena kuin on.
Armo.
Armo on Jumalan rakkautta. Jumala on Luoja, joka on
luonut myös ihmisen tarkoin ja harkiten, omaksi kuvakseen. Jumala rakastaa
ihmistä sellaisena kuin hän on, ilman ehtoja. Vain Hän tuntee ihmisen pienintä
luuta ja syvintä sisintä myöten, ja sitä luomaansa ihmettä Jumala katsoo
lempeydellä ja hyväksyvällä katseella – ihminen voi viimein tulla nähdyksi
sellaisena kuin on. Armo voi pelastaa häpeästä.
Kommentit
Lähetä kommentti