Siirry pääsisältöön

Kiusaus, himo, synti


Vt. aluekappalainen Ilmo Liimatta

”Mikä on sian lempirukous? Äläkä saata meitä kiusaukseen!” Näin kuuluu vanha koululaisvitsi. Kiusaus tuokin mieleen erilaiset maittavat ruuat, mutta kiusauksella on myös uskonnollinen, moraalinen, merkitys.

”Jokaista kiusaa hänen oma himonsa”, kirjoittaa apostoli Jaakob. Himo tehdä pahaa ja väärin ei tule meidän ulkopuoleltamme, vaan se on jokaisen meidän sisällä. Pahuutta ei voi ulkoistaa muihin ihmisiin, noihin tuolla, vaan se löytyy jokaisen sisältä. Kenen himona on tölväistä loukkaavaa ystävästään, kuka himoitsee rahaa jättäen muun sivuun, kuka valtaa ja asemaa? Kuka himoitsee olla oikeassa, olla viisain? Jokaista kiusaa hänen oma himonsa. Himo ei ole vain tavallista halua, vaan se on suurempaa. Se jättää muut tarpeet allensa.

Näin paastonaikana kehotus on kääntää katse itseemme: Mikä oma himoni tulee minun ja Jumalan väliin, minun ja toisten ihmisten väliin, jopa oman itseni esteeksi? Mikä on sellaista, jonka voisin jättää pois, missä voisin tehdä parannusta eli kehittyä? Myös Jeesusta kiusattiin. Autiomaassa 40 päivää, matkalla Jerusalemiin. Hänellä olisi ollut valta tulla maalliseksi, väkijoukkojen ihannoimaksi kuninkaaksi. Hän kuitenkin voitti kiusaukset. Ei sitä varten, että me ansaitsisimme sen, vaan koska Hän rakasti jokaista ihmistä niin paljon. Hän tiesi, ettemme voisi voittaa omia himojamme ja niistä seuraavaa rikkomista ja satuttamista, syntiä. Niinpä meidän ei tarvitse pyristellä yksin omien kiusauksiemme keskellä esittäen pärjäävää, vaan kaiken voi tuoda Jeesuksen eteen.  Tässä elämässä emme kiusauksista, synnistä ja kuolemasta pysty pyristellä eroon. Kuitenkin kerran Jumalan kirkkaudessa, Jeesuksen tähden, saamme jättää kaiken meitä painaneen taakse.



Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Sota, synti ja Kristus

  Jan Pohjonen seurakunta- ja oppilaitospastori Kohta vuoden kestänyt hyökkäyssota Ukrainassa on ollut kaikille sitä seuranneille järkytys. Sotakentillä ihmisessä pääsevät valloilleen ne ihmisyyden pimeimmät puolet, joiden olemassaolon olemme halunneet unohtaa. Vaikka nykyihminen kyllä viihtyy väkivaltaviihteen parissa, haluaa hän kyetä vaihtamaan kanavaa, kun pelottaa liikaa. Oikean sodan ja kärsimyksen kanssa tämä ei kuitenkaan onnistu. Sodan kauheudet eivät jää järkyttävyydestään huolimatta kristinuskon kielen tavoittamattomiin. Viha ja viattomiin kohdistuva väkivalta on syntiä, rikos Jumalaa ja lähimmäistä vastaan. Syy pahan taustalla taas on lankeaminen syntiin, mikä on särkenyt yhteytemme niin Jumalaan, lähimmäiseen kuin itseemme. Rovaniemen kirkon fresko on maalattu meille varoitukseksi siitä syntisyydestä, joka ihmiskuntaa vaivaa. Vaikka freskoon ei ole maalattu kivääreitä tai tankkeja, freskon oikeassa laidassa ihmisen sisäinen pahuus on saanut ihmiskunnan kääntymään itseä
Lähetä kommentti
Lue lisää

Iloiset Musikantit

Terhi Ämmälä ”On musikantti Terhi täällä. On musikantti Terhi täällä. On Terhi tullut soittamaan humppa humppa hei!” Tällä iloisella tervetulolaululla alkaa jokainen Iloisten Musikanttien ryhmä. Laulu on erittäin tärkeä. Ei puhettakaan, että se jätettäisiin joskus pois. Jokainen toivotetaan vuorotellen omalla nimellä tervetulleeksi. Jokaisen kohdalla laulu lauletaan yhtä suurella ilolla ja antaumuksella. Kaikki ovat tervetulleita. Nimi on tärkeä. Kun ihmistä kutsutaan nimeltä, hän tietää olevansa tervetullut ja hyväksytty. Hän tietää, että tarkoitetaan juuri häntä. Hän tietää olevansa osa ryhmää. Sunnuntaina kirkossa luettiin kertomus Sakkeuksesta. Sakkeuksella oli elämässä päällisin puolin kaikki hyvin. Hänellä oli valtaa, rahaa ja omaisuutta. Sakkeus ei kuitenkaan ollut onnellinen. Hän oli ulkopuolinen omasta yhteisöstään. Eräänä päivänä kiertävä opettaja Jeesus tuli hänen kaupunkiinsa. Sakkeus oli kuullut Jeesuksesta ja tahtoi nähdä hänet. Ehkä hän oli kuullut, miten Jeesus oli niid
Lähetä kommentti
Lue lisää

Katumuksen ABC

  Sairaalapastori Susanna Sirviö Tuhkakeskiviikko. Siitä alkaa paastonaika, suuri paasto, joka kestää 40 päivää aina pääsiäiseen asti. Kirkossamme on perinteenä viettää iltakirkkoa tuhkakeskiviikkona. Siellä ihminen voi tulla papin luo hakemaan tuhkaristin otsaansa merkkinä katumuksesta ja parannuksesta. Katumus. Tuntuu pahalta tai vaivaa mieltä jokin asia, jonka on tehnyt, sanonut tai ajatellut. Sen toivoisi saavansa tekemättömäksi tai tuntuu, että pitäisi pyytää anteeksi. Kristillisessä perinteessä kaduttavista asioista on usein puhuttu syntinä. Synti on jotain, joka vie ihmistä kauemmaksi Jumalasta, rikkoo vastoin Jumalaa, toisia ihmisiä ja itseä. Synti ei kuitenkaan ole ihmisen yksittäisiä tekoja, vaan paremminkin asenne suhteessa Jumalaan, lähimmäisiin ja itseensä. Syyllisyys. Liittyy niihin asioihin, joissa kokee tehneensä väärin tai jättänyt tekemättä oikein. Syyllisyys voi helpottua, kun myöntää tehneensä väärin, pyytää anteeksi ja saa anteeksi. Joskus syyllisyyden tuntees
Lähetä kommentti
Lue lisää