![]() |
Rovasti Kari Yliräisänen |
Viime päivien Lähi-Idän kauheuksia seuratessa mieleen nousee väkevinä kysymykset: Missä olet Jumala? Miksi sallit tämän Jumala? Miksi sallit meidän ihmisten harjoittaa tappavaa pahuutta toisiamme kohtaan? Olen sanaton.
Surullista on havaita kuinka yksipuolisesti asettaudutaan tukemaan vain jompaakumpaa sodan osapuolta. Konfliktin juuret ovat syvällä, osin hyvin vaikeasti nähtävissä. Näkyvissä on, että vastakkainasettelu, kauna, viha, kosto, väkivalta ovat tie, joka uuvuttaa ja vie vain tuhoon.
Eri uskontojen uskot Jumalaan eivät näytä pysäyttävän kauheuksia. Terroritekojen ja sodan tuomitseminen ei riitä. Historian valossa on selvää, että jokaisessa uskonnossa on potentiaalisesti siemeniä väkivaltaan. Siksi kaikkien uskontojen johtajien on alati suostuttava oman perinteensä kriittiseen arvioon. Omaan uskonpuhdistukseensa ja sen pohjalta aitoon uskontojen vuoropuheluun.
Mitä nyt olisi tehtävä? Myös vallassa olevat tarvitsevat uudenlaista ajattelua. On suostuttava yhteiseen neuvottelupöytään. Edesmennyt presidentti, rauhan nobelisti Martti Ahtisaari on muistuttanut, että konflikteissa on aina mahdollisuus rauhaan, mutta se vaatii tahtoa sekä pitkäjänteistä vaivannäköä ja ponnistelua. Ahtisaaren mukaan on lähdettävä liikkeelle eri osapuolten yhdessä kartoittamista ja tunnustamista tosiasioista, joiden pohjalta uskaltaudutaan ja sitoudutaan uuteen ponnistukseen, jossa samassa pöydässä keskustellen pyritään löytämään yhteistä tietä pala palalta, pienin ja suurin askelin.
Autuaita rauhantekijät: he saavat Jumalan lapsen nimen.” (Matt 5)
”Jumala, tee minusta rauhasi välikappale!” (F, Assisilainen).
Kommentit
Lähetä kommentti