Siirry pääsisältöön

Jeesus voitti vihaajansa

Oppilaitospastori Mikko Pisilä:

Kun Jeesus saapui viimeisen kerran Jerusalemin pääsiäisjuhlille, hän oli odotettu juhlavieras, superjulkkis.  Hän saapui kuninkaan elkein ratsun selässä, vaatteita heittelevän ja palmunlehviä heiluttelevan väkijoukon kohinassa. Hänen kuninkaallinen ratsunsa oli kuitenkin pelkkä aasi, eivätkä hänen saattueessaan säihkyneet keihäät, haarniskat ja uniformut. Tuossa ilmestyksessä riitti ja riittää yhä ihmettelemistä. Pilkkasivatko Jeesus ja hänen seuraajansa vallanpitäjiä jo olemuksellaan? 

Kansa toivotti Jeesuksen tervetulleeksi Jerusalemiin, sillä se janosi oikeutta ja rauhaa. He halusivat yhteiskuntaa, joka ei olisi vain sorto- ja väkivaltakoneisto. Jeesus tuli tuon koneiston ulkopuolelta, ja hän myös toimi ja puhui toisella tavalla kuin kukaan muu. Häntä seurasivat monien ihmisten ilo ja kiitos. Tätä joidenkin oli vaikea kestää. Heille oman aseman vahvistuminen oli tärkeämpää kuin Jumalan valtakunnan tuleminen. Heidän kateutensa, pelkonsa ja oikeassa olemisen tarpeensa syttyi vihaksi. Tuo viha johti seuraavina päivinä Jeesuksen vangitsemiseen, oikeusmurhaan ja kidutuskuolemaan. 

Jeesuksen sydän pysähtyi Golgatalla, mutta hänen rakkautensa ei sammunut. Hän rukoili ristiinnaulitsijoidensa puolesta: ”Isä, anna heille anteeksi. He eivät tiedä, mitä tekevät.” Kuollessaan Jeesus teki rauhan kaiken kanssa, mitä on maan päällä ja taivaissa. Jeesuksen veri ei huuda kostoa, vaan armoa ja anteeksiantoa. Vaikka tässä ajassa yhä riittää riitoja, väkivaltaa ja sortoa, Jumalan valtakunnan salattu voima voi muuttaa elämän suunnan. Rukoilkaamme itsemme, lähimmäisemme ja koko ihmiskunnan puolesta, että voisimme riemuiten ottaa vastaan Jeesuksen toisenlaisen kuninkuuden.




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rakkaudella kohtaaminen

Viestinnän asiantuntija Susanna Karila: Tulevana sunnuntaina on kirkkovuoden aiheena: ”Kadonnut ja jälleen löytynyt - Jumala on armollinen Isä. Hän etsii eksyneitä, kutsuu syntisiä ja antaa synnit anteeksi. Taivaassa iloitaan jokaisesta kadonneesta, joka on löytynyt.”  Olen kuullut, että moni haluaisi tulla mukaan seurakunnan toimintaan, mutta kokee kirkon sulkevaksi yhteisöksi. On todella harmillista kuulla tällaista. Ajattelen, että Kristuksen seuraajina kaikkien seurakunnassa toimivien, palvelevien ja aktiivisesti käyvien tulisi nimenomaan kutsua uusia ihmisiä mukaan ja kohdata heidät ilolla. ”Mahtavaa, että juuri sinä tulit tänne tänään!” Jeesus oli rakkaudellinen esimerkki siitä, että hän ei kääntänyt ketään pois luotaan. Jeesus kutsui kaikkia seuraamaan itseään, myös heikompiosaisia ja aterioi heidän kanssaan.  ”Tämän nähdessään fariseukset sanoivat Jeesuksen opetuslapsille: »Kuinka teidän opettajanne syö yhdessä publikaanien ja muiden syntisten kanssa!» Jeesus kuuli sen...

Hyvän toivotus

Sairaalapappi Sanna Kierivaara: Mitä vaikeampaa on uskoa hyvään, sitä tärkeämpää siihen olisi uskoa. Toivon menettäminen johtaa epätoivon aiheuttamaan lamaannukseen ja tilanteen kurjistumiseen. Kautta kärsivän maailman historian ihmiskunnalla on ollut tahtoa uskoa rakkauteen ja tavoitella hyvää. Se on auttanut selviytymään vaikeista ajoista. Pääsiäisen pyhäpäivät kertovat elämään kuuluvasta kärsimyksestä ja kuolemasta sekä ylösnousemuksen ihmeestä. Luonnon kiertokulussa kevät herättelee jäähän kätkeytyneen elämän. Myös ihmisen elämässä asioita loppuu ja alkaa. Menettäminen ja luopuminen aiheuttaa meissä raskaita tunteita, joita tekee mieli torjua. Tunteiden tunnistaminen ja läpieläminen auttaa luopumaan ja tuo tilaa uudelle. Surematon suru voi koteloitua katkeruudeksi ja vihaksi tai muuttua masennukseksi. Raamatussa kerrotaan, miten naiset pääsiäisaamuna menivät Jeesuksen haudalle. He lähtivät kohtaamaan menetystä. He viipyivät luopumisen tuskassa tietämättä, mitä oli vastassa. He halu...

Meidän yhteisö

Sairaalapastori Susanna Sirviö: Seurakunnassamme on kokoontunut puolen vuoden ajan keskusteluryhmä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille. Tämä on uutta toimintaa meillä ja on voinut herättää pohdintaa seurakunnassa: Tarvitaanko näille vähemmistöille erityisesti suunnattua toimintaa? Onko tämä kirkkopolitiikkaa? Ensimmäisen kauden lähestyessä loppua, pyysimme ryhmäläisiltä ajatuksia tämän ryhmän ja työn merkityksestä. Merkitys on ollut suurempi kuin työntekijänä on osannut kuvitellakaan. Uskovat sateenkaari-ihmiset ovat vähemmistön vähemmistö. He voivat kokea, etteivät ole hyväksyttyjä toisten sateenkaari-ihmisten joukossa, koska me muut kristityt olemme luoneet kirkosta niin huonon ja tuomitsevan kuvan. Eivätkä he koe olevansa hyväksyttyjä toisten uskovien joukossa seksuaalisuutensa tai sukupuolensa vuoksi. Mutta tässä ryhmässä he ovat kokeneet, että voivat kuulua joukkoon peittelemättä mitään. Se rohkaisee heitä olemaan oma Luojan luoma itsensä. Lisäksi he ovat saaneet uskovien yhteis...