Seurakuntapastori Ida-Maria Oksanen: |
Tällä viikolla on kirkossamme alkanut Suvivirren sesonki, kun koulut saapuvat kevätkirkkoihin juhlistamaan päättyvää lukuvuotta ja alkavaa kesälomaa. Lomakauden todella käynnistyessä, seurakunnassa alkaa monin tavoin yksi vuoden vilkkaimmista ajoista. Jumalanpalvelusten sekä kasteiden ja hautaan siunaamisten lisäksi kesän rippileirit, konfirmaatiot, vihkimiset, musiikkihetket sekä monenlaiset muut kesätapahtumat ja -leirit elävöittävät seurakunnan toimintaa. Monet seurakunnan tapahtumat kesän aikana koskettavatkin tavalla tai toisella isoa osaa rovaniemeläisistä. Suvivirsi liittyy olennaisesti moniin näistä tapahtumista.
Suvivirsi ylistää kesäisen luonnon kauneutta ja Jumalan hyvyyttä. Auringon valo ja lämpö herättävät luonnon eloon ja täyteen loistoonsa. Jumala voi tarjota ihmisille samanlaista eloon herättämistä. Virren sanat omalla tavallaan myös kehottavat meitä laskemaan kierroksia ja keskittymään olennaiseen.
Tulevan pyhän teema, katoavat ja katoamattomat aarteet, jatkaa hieman samasta aiheesta muistuttaen meitä kaiken maallisen katoavaisuudesta. Sunnuntain Uuden testamentin lukukappaleessa kehotetaan pyrkimään nuhteettomaan elämään, hurskauteen, uskoon, rakkauteen, kestävyyteen ja lempeyteen. Näin siksi, että kuollessamme emme saa mukaamme mitään aineellista. Sen sijaan usko, joka johtaa myös hyviin tekoihin, johdattaa lopulta iankaikkiseen elämään.
Näin kesän ja loman kynnyksellä voi miettiä, miten kuluneen lukuvuoden aikana opitut asiat – on kyse sitten opinnoista, töistä tai muuten elämässä koetusta – auttavat elämään hyvää elämää. Miten karttuneet taidot edistäisivät rakkautta ja lempeyttä elämässä suhteessa itseensä, toisiin ihmisiin, luomakuntaan ja Jumalaan?
Kommentit
Lähetä kommentti